2009/08/14

Laaja kuva on taas kadoksissa

Lopetin tänään kesätyöni ja arvionnista löytyivät tutut haamut, huonot ihmissuhdetaidot, väärä äänenkäyttö, motivaation muutokset (ja puutokset).
Sitten tulivat yllätykset. Sijaisena en saisi vastata puhelimeen, vaikka jo ensimmäisenä päivänä sain useita kehotuksia vastata puhelimeen, vaikken siitä missään nimessä pitänytkään. Ehdinkin jo melkein unohtaa millaista on tehdä työtä naisvaltaisessa työpaikassa, missä mitään ei voi sanoa päin naamaa, vaan kaikki tulee selän takaa. Jopa se että pystyn antamaan palautetta on huono asia, joten huomaankin kysyväni itseltäni jälleen kerran opiskelenko itselleni aivan väärää ammattia, sillä miten ihmeessä voin olla tyytyväinen työhöni jos en edes siedä työtäni, koska en ole riittävän nöyrä.
Viime kesänä eräs ohjaajani sanoi että sairaanhoitajan tulee olla nöyrä. Ei siis ihme että olemme palkkakuopassa, työsuhde-edut ovat vähäisiä eikä alalle ole tulijoita. Kuitenkin suurinosa sairaanhoitajista on korkeasti koulutettuja ammattilaisia, en väitä olevani yksi heistä -ainakaan vielä- mutta silti on edelleen niitä hoitajia jotka palvovat maata lääkärin jalkojen alla, ja ovat sitä mieltä että kaikkien sairaanhoitajien tulisi olla "sisar hento-valkoisia". 

No comments:

Post a Comment