2008/12/31

In Memorian

Minusta tuli tänään virallisestikin autoton. Kultaseni meni peltoautoksi muutamalle pojannaskalille jonnekin päin maata. Helpotus ja toisaalta myös suuri haikeus. Ensimmäinen oma autoni, se jolla ihan oikeasti opin ajamaan ja jonka temput ja ongelmat tunsin niin hirveän hyvin. Jonka ongelmat ja temput tunsin valitettavan hyvin. Viime talvena autosta petti laturi ja minä olin menossa Kajaanista Vuokattiin ja sitten takaisin, keskellä yötä. Sitten petti lohkolämmin ja virranjakajan kansi. Kun Kultasella alkoi muutenkin jo ikä painamaan ja yhtä sun toista muutakin, niin aloin pelätä tuota Kuopio-Kajaani välin ajamista. Mikäs siinä Kuopioon mennessä ja Kuopiossa ajellessa, mutta entäs jos Kultaselleni olisi tullut joku ongelma jossain Iisalmen ja Sukevan välissä, missä ei ole mitään? Opiskelijalle myös vakuutukset ja verot tuntuivat isoilta maksaa ja opiskelijahintaan tulikin jopa halvemmaksi kulkea junalla kuin autolla. Nyt siis Kultasellani on uusi omistaja, ja vaikka se on helpotus niin olen myös hyvin haikeissa tunnelmissa, niin paljon hyviä muistoja autoon liittyy. Eikä se enää ole minun Kultaseni.
Kävin lauantaina Kummipojan luona ja tilkkupeitto oli päätynyt päiväpeitoksi. Kummipoika totesi suunnilleen joka tilkusta että juuri se tilkku on hänen lempitilkkunsa ja yhdessä sitten kokeilimme erilaisia pintoja ja värejä. Pohdimme mistä mikin oli niin tuttua, ja Kummipoika toi esille omat "pelastussukkansa". Tein viime talvena välityönä Kummipojalle Jussi-vihreästä 7veikasta sukat ja muutaman ValoVille raidan joukkoon. Yksi koulukaveri sitten sanoi että nuohan on pelastuslaitoksen värit, josta sitten tuli sukille nimikin, pelastuslaitossukat, joka on lyhentynyt vaille nelivuotiaan Kummipojan suussa sitten pelastussukiksi. Molempia lankoja siis oli tilkkuina peitossa.
Sunnuntaina pääsin takaisin kotiin, ja aloitin sitten Serkkupojalle syntymäpäivälahjaa. Teen tummanharmaasta Isoveikasta paidan, malli on syksyn 2006 lehdestä. Takakappale tuli tänään valmiiksi, yhteensä sen tekemiseen meni ehkä 6h. Varmaan eniten aikaa meni tuon kierteisen joustinneuleen keksimiseen ja siihen että myös nuo pintakuviot neulotaan kierretysti.
Eilen päätin osallistua ensimmäiseen vaihtooni, eli tiskiliinavaihtoon ja teinkin jo liinankin valmiiksi. Lankana oli Suvi. Liinasta tuli nelivärinen ja mallineuleena on dominoneule. Kullakin värillä siis tein yhden palan. Ihan kiva, mutta idea kaipaa vielä vähän parantelua. Näitä voisi melkein tehdä ensi jouluna kahvipakettien mukaan joululahjaksi, sillä sitä isompaa en ensi jouluna tee.
Ostin tänään langat Huopas-laukkuun talven lehdestä. Samalla ostin hahtuvaisenkin, vaikken vielä edes tiedä milloin ehdin tuon laukun neulomaan, tässä kun on näitä keskeneräisiä joululahjojakin vielä. Toisaalta tuo nykyinen olkalaukkuni vetelee viimeisiään, joten, kai se pitäisi neuloa se laukku kohta puoliin, jos en meinaa keräillä omaisuuttani pitkin Kajaanin teitä. =o) Samalla sorruin ostamaan kaksi kerää oranssia Rosea alennuksesta (2€/kerä). Niistä en vielä tiedä mitä teen, mutta kyllä niistä jotain keksii, on niin kiva väri, vaikkein muuten oranssista juuri pidäkkään.
Kirpparilta löysin kaksi saksalaista pitsi-vihkosta. Yhteensä maksoivat 2,2€ (olivat siis teipattuina yhteen). Toinen on vuodelta 1957 ja toinen vuodelta 1955, sama vihkonen kun näyttää olevan alankomaalaisessa e-bay:ssa myytävänä. Siellä hintana oli 1€, eli tulinkohan maksaneeksi 10senttiä ylihintaa? Tuolla e-bay:ssä myyjä kehui kyllä kovasti miten kauniita pitsejä ja miten helppo niitä olisi tehdä. Saas nyt nähdä kuin käy, merkit ainakin ovat hieman erilaiset ja sitten on sellaisia virkkausmerkkejä (erilaisia pylväitä lähinnä) joita en ole koskaan nähnytkään. Pitänee kysellä vähän käännösapua. =o)
Uuden vuoden aaton kunniaksi taidan vielä valittaa naapurieni suht järettömästä käytöksestä. Naapurirapussa ampuuvat raketteja ulko-ovelta. Ajotien toisella puolella olisi ihan kinoskin josta laukaista ja siinä sitten kohta metsä johon ampua, mutta ei. Vastapäisestä talosta ammutaan niin ikään ovelta, ja todellakin vastapäisestä talosta. Meillä on tässä kolme taloa niin että kaksi on peräkkäin ja kolmas sitten pihan toisella puolella. Piha on sitä kapea että tästä näkee vastapäisestä talosta jos ikkunan edessä liikutaan jne. Olisi hyvin tilaa ampua metsään päin, näkyisikin hyvin, mutta ei. Nyt kaikuu sitten monin kertaisesti ja tällä tuulella sitten vielä riskit lisääntyy kun tuuli kuljettelee raketteja ihan miten sattuu. Toivottavasti mitään ei tapahdu.

Hyvää ja neulerikasta vuotta 2009 kaikille Neulomolaisille!

No comments:

Post a Comment