2008/10/19

Viikinkipalmikko-sukkiin hajoamisesta (Jouluun 66 aamua)


Velipoika sovitti sukkaa eilen ja kahdesta ylimääräisestä kiilakavennuksesta huolimatta sukka vaikutti liian löysältä. Lisäksi velipoika oli ehdottomasti sitä mieltä että hän haluaa sukkiinsa pyöreän kärkikavennuksen nuolikavennuksen sijaan joka sopisi niin paljon paremmin sukan mallineuleeseen. Tähän varautuminen johti sitten siihen että jouduin kääntämään neulotuista 30 krs:stä neljä nurjaa silmukkaa oikeiksi. Siihen pyörähti mukavasti muutama tunti, valitettavasti. Tosin sukka on nyt jo muuten kärkikavennuksien kohdalla, pitänee yrittää suostulella, tai "suostutella", josko se nuolikavennus olisi kuitenkin mahdollinen. Veikkaan nuolikavennus-kielteisyyden johtuvan joistan lapsena saaduista sukista joihin nuolikavennus on tehty ensimmäiseen ja viimeiseen silmukkaan liian lyhyillä väleillä.
Viime syksynä Nallesta tehtyihin työsukkiin (tein siis pidettäväksi työkenkien kanssa, vaikka enää en töissä olekaan) pitäisi tehdä uudet terät, jos nyt ei ihan heti niin pian ainakin. Vaikka pohjissa ei varsinaisia reikiä olekaan, ovat pohjat muuten aika hetulana. Samasta erästä tehdyistä sormikkaista kämmen on nukkaantunut pahoin, hyvin vähällä käytöllä. Harmittaa vähän, varsinkin sormikkaisiin kun on uhrautunut useitakin työtunteja.
Kaivinkoneella ajaminen jatkui tänään ja nyt on todisteena siitä sitten kuvakin. Yhdessäkään kuvassa vaan en katso kameraan, joten saa nähdä millaisia ilmeitä niistä sitten löytyy... No jaa, kummin osakkeet kummipojan silmissä nousee taaskin (saa nähdä millaisiksi osakkeet nousevat sitten kun kummipoika vähän kasvaa ja alkaa leikkiä pyssyleikkejä, kummi kun on armeijan käynnyt ja ampunut ihan oikealla aseellakin. Tämä viimeinen kohta ainakin oli hyvin suuri ihmetys muutama vuosi sitten silloin 9- ja 5-vuotiaille serkkupojille).

No comments:

Post a Comment